Parkettien ammattipartaveitset

Kilpatanssi nimenä voi antaa hieman harhaanjohtavan kuvan lajista, sillä itse asiassa ainoastaan pieni joukko kilpatanssin harrastajista kilpailee. Nimen ei siis saa antaa hämätä, vaan kannattaa lähteä rohkeasti mukaan kilpatanssin maailmaan. Lajista voi nimittäin saada itselleen mukavan ja monipuolisen harrastuksen! Tanssin parissa tapaa uusia ihmisiä ja laji auttaa unohtamaan työ- ja opiskeluhuolet. Kilpatanssin harrastaminen parantaa myös tasapainoa sekä koordinaatiota. Unohtaa ei sovi myöskään sitä, että yleiskunto sekä lihaskunto kohenevat.

Kilpatanssi on suosittu laji etenkin Englannissa, Saksassa, Italiassa ja Venäjällä. Lajissa kilpaillaan vuosittain sekä MM- että EM-kisoissa, ja ammattilaisten kuin myös amatöörien kesken erinäisissä kilpailutapahtumissa. Esimerkiksi vuosittain järjestetään Englannin Blackpool, jonka voi laskea myös lajin päätapahtumiin. Opeteltuaan kilpatanssin perusteet, voi harrastaja päättää haluaako hän kilpailla lajissa. Ammattilaiseksi siirtyminen tapahtuu julistuksella, eli lajiliitolle lähetetään asiasta allekirjoitettu kirjallinen ilmoitus. Ilmoituksen jättämisen jälkeen pari ei saa enää ottaa osaa amatöörikilpailuihin, vaan kilpailee ainoastaan ammattilaissarjassa.

Mitä ja miten kilpatanssissa opetellaan?

Mikkelin Urheilutanssijat ry. kertoo että kilpatanssissa opetellaan seuraavia asioita:

  • Tanssin perusteet: näihin tansseihin kuuluvat oikea tanssiasento, asenne ja ryhti.
  • Vakiotanssit: näitä ovat tango, quickstep ja hidas valssi.
  • Latinalaistanssit: näitä ovat jive, samba ja cha-cha.

Myöhemmin opeteltavia tansseja ovat Wienin-valssi, foxtrot, pasodoble ja rumba. Kilpatanssin opetuksessa lähdetään liikkeelle vaiheittain: helpoista perusaskeleista edetään yksinkertaisiin askelsarjoihin ja siitä kokonaisuuksiin, jotka sisältävät tanssittavia useita askelsarjoja. Ei kannata huolestua, sillä harrastusta aloitettaessa ei tanssia tarvitse osata askeltakaan!

Peruskurssi, eli paritanssin ABC, järjestetään ryhmäopetuksena. Opetuksen tavoitteena on opettaa osallistujille kilpatanssin perusteet ryhdistä ja tanssiasennosta alkaen, edeten sitten kullekin tanssille tyypillisiin yksinkertaisimpiin askelsarjoihin. Peruskurssille osallistujat harjoittelevat F-luokan neljä tanssia, jotka ovat hidas valssi, quickstep, jive ja cha-cha. Tämän lisäksi ohjelmaan kuuluu E-luokan tansseista tango ja samba. Peruskurssilla on tarkoitus oppia tanssin perusasioiden ohella tanssimaan jokainen tanssi sen ominaisella perusrytmillä ja käyttää siinä opittuja F- ja E-luokan askelsarjoja.

Kilpatanssin jatkokurssi ja itsenäinen harjoittelu

Mikkelin Urheilutanssijat ry. tarjoaa kilpatanssin peruskurssin lisäksi myös jatkokurssia niille, jotka innostuvat lajista. Jatkokurssilla on tarjolla parikohtaista opetusta, ja harjoittelun painopiste on kunkin tanssin askelsarjojen yksityiskohtaisessa opetuksessa sekä harjoittelussa. Askelsarjoja, joita on opittu peruskurssilla, kerrataan ja tämän lisäksi opeteltavaksi tulee vartalon käyttö eri tansseissa. Jatkokurssin tavoitteeksi on asetettu se, että harrastaja oppii tanssimaan E-luokkaan kuuluvat tanssit niin hyvin, että tanssipari voi halutessaan osallistua kilpailuihin. D-luokan tanssien – foxtrotin ja rumban – vuoro tulee myös jossain vaiheessa.

Tanssin harjoittelu vaatii paljon työtä, sillä liikkeet ja askelsarjat on omaksuttava lihasmuistiin. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että mitä enemmän aikaa käytät harjoitteluun, sitä enemmän opit liikkeitä ja niiden muunnelmia. Tätä varten seuralla Mikkelin Urheilutanssijat on käytössään yksityiskäyttöön varattavia salivuoroja ohjattujen tuntien lisäksi. Harrastajat voivat käyttää näitä vuoroja vapaasti harjoitteluun ja kehittää osaamistaan. Vapaaharjoitteluvuoroilla peruskurssilaiset voivat lisäksi kysyä neuvoa pidemmälle edistyneiltä tanssijoilta. Aikataulut voi sovittaa harrastajan arkirytmin vaatimalla tavalla.

Suuntana kilpa-areenat

Harrastajalla on lajin perusteet opeteltuaan edessä päätös, että haluaako hän kilpailla vai ei. Kilpaluokista ensimmäinen on luokka E, jossa kisaaminen ei vaadi harrastajalta mitään erityisiä tanssipukuja tai muita investointeja. Voidaan sanoa, että jokainen pari, joka kykenee tanssimaan E-luokan kuusi tanssia oikeassa perusrytmissä, voi ottaa osaa kilpailuihin. Tällä tasolla kilpailevan parin ja pelkästään harrastavan parin ero on ainoastaan siinä, että kilpaileva pari näyttää askelsarjaosaamisensa tuomariston edessä. Lisäpisteitä tulee asenteesta ja säteilevästä lavakarismasta.

Mistä sitten erot parien väliset erot syntyvät? Palaamme tässä jälleen lihasmuistiin: harjoittelun määrä ja laatu ovat jyvät akanoista erottavia tekijöitä. Tanssitekniikan ja askelsarjojen opettelu vaatii niiden omaksumista lihasmuistiin, eli kolme kertaa viikossa harjoitteleva edistyy nopeampaa tahtia kuin ainoastaan kerran viikossa treenaava pari. Kilpailevien parien on suunniteltava omat harjoituksensa asetettujen tavoitteiden mukaan. Mikäli pari tähtää SM-tasolle, on harjoitusmäärä suunniteltava tavoitteen mukaan tehokkaaksi. Mikäli pari etenee ylemmille tasoille kilpailussa, on hyvä panostaa näyttäviin tanssiasuihin.

Kuuluisia ja menestyneitä kilpatanssijoita

Kilpatanssilla, kuten kaikilla urheilumuodoilla, on omat sankarinsa ja ikoniset tähtensä. Kaikkien aikojen menestynein kilpatanssipari on Skotlannin lipun alla Isoa-Britanniaa edustanut pari Donnie Burns ja Gaynor Fairweather. He onnistuivat voittamaan vuosina 1984–1998 peräti 14 latinalaistanssin ammattilaisluokan maailmanmestaruutta. Mikäli katse suunnataan vakiotanssien suuntaan, siellä menestynein pari on englantilainen kaksikko Marcus ja Karen Hilton. He saavuttivat vuosien 1990–1998 välillä peräti yhdeksän ammattilaisluokan maailmanmestaruutta. Hiltonien saavutuksiin voidaan lisätä mainita siitä, että he veivät myös 10-tanssin mestaruuden vuonna 1996.

Suomalaiset kilpatanssijat

Suomen menestyneimmät kilpatanssijat ovat Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari. Tämä parivaljakko voitti vuosien 1997–2001 aikana Blackpoolissa latinalaistanssien ammattilaisluokan kaikkiaan neljä kertaa. Kolmas menestynyt suomalainen tanssija on Mikko Kaasalainen, joka tanssi unkarilaisparinsa Adrienn Fitorin kanssa latinalaistanssien maailmanmestariksi vuonna 2015. Timo Lindfors ja Ekaterina Krutovskaya-Kauppinen muodostaa Suomen menestyneimmän latinalaistanssipari WDSF-liiton kilpailuissa: he ovat saavuttaneet yhteensä mm. seitsemän maailmanmestaruusmitalia, joista neljä on kultaista, kaksi hopeista ja yksi pronssinen. Vuonna 2014 he saavuttivat sekä seniori 1- että seniori 2-luokkien maailmanmestaruudet.