Paritanssissa kohdataan tanssin avulla

Paritansseja tanssitaan niin kilpalajeina kuin harrastuksenomaisesti. Paritansseissa tanssiyksikön muodostavat yleensä nainen ja mies, joista toinen on viejä ja toinen seuraaja. Useimmiten viejänä toimii mies mutta pitkään yhdessä tanssineiden parien liikkeet hioutuvat niin hyvin yhteen, että toisinaan on vaikea erottaa kumpi vie. Parhaimmillaan tanssi kulkee elastisesti, jolloin parit kokevat olevansa yhtenäinen yksikkö. Paritansseiksi lasketaan kaikki lajit, joissa tanssia viedään parin kanssa yhdessä eteenpäin kuten foksi, valssi, cha cha, jive ja salsa.

Lähes kaikki suomalaiset tanssit olivat 1800-luvulla paritansseja, mutta usein niitä tanssittiin ryhmissä, joissa oli tarkoin säädelty kuviot. Myöhemmin tanssit kehittyivät nykyään tuntemiksemme paritansseiksi, joissa jokainen pari tanssi omana yksikkönä välittämättä naapuriparin pyörähtelyistä. Nykyisin yksi suosituimpia paritanssin muotoja ovat lavatanssit, joissa osa tanssin huumaa on myös sosiaalisen kontaktin saaminen. Lavatansseihin voidaan tulla seuranhakumielessä mutta yhä useammin sinne tullaan nauttimaan puhtaasti tanssimisesta. Lavatanssit eivät ole vain vanhemman väen huvia, vaan tapahtumiin hakeutuu yhä enemmän nuoria.

Tanssipaikat ennen ja nyt

Vuosisadan alussa tanssityylit kulkeutuivat nopeasti maasta toiseen, ja ensimmäisinä omaksujina toimi eliitti. Rahvaan parissa tanssittiin tuvissa ja riihissä ennen kuin ensimmäisiä tanssipaikkoja alettiin rakentamaan 1800-luvun lopussa. Joissakin paikoissa niihin ei kuitenkaan suhtauduttu myönteisesti vaan tanssimista pidettiin arveluttavana nuorison kehityksen kannalta. Sotien aikana säädettiin jopa tanssikieltolaki, joka oli harvinainen ilmiö koko Euroopan mittakaavassa. Vasta 1950-luvulla ilmapiiri keveni ja tanssilavoja rakennettiin eri puolille maata. Alussa lavat olivat avolavoja mutta sääolosuhteiden vuoksi siirryttiin pian paviljonkityyppisiin tanssipaikkoihin.

Monet Euroopasta Suomeen saapuneet tanssit muokkautuivat kansan parissa, suomalaisissa tansseissa ei esimerkiksi ollut useinkaan liukuvia askelia, sillä riihissä ja tuvissa lattiapinta oli niille haasteellinen. Monet nykyiset lavatanssipaikat ovat auki vain kesäisin ja useat ovat perua 1950-luvun kulta-ajoilta. Lavatanssien lisäksi ennen tanssittiin myös seurojentaloilla, kun taas nykyisin yhä useampi hakeutuu paritanssia oppiakseen tanssikurssille. Kurssilta saa valmiudet monien paritanssien perusteisiin ja samalla myös parin, ellei itsellä ole tanssikumppania omasta takaa.

Positiivinen paritanssi – motiivina läheisyys

Lavatansseissa ja kurssilla paritanssijoiden hengitystiheys nopeutuu nopeatempoisen kappaleen tahdissa. Samalla kehon kimmoisuus, lihasvoima ja nivelten liikkuvuus paranee. Tanssilla on tunnetusti moninaisia vaikutuksia, joista fyysisen kunnon paranemisen lisäksi merkittävässä osassa ovat vaikutukset mielenterveydelle. Moni aristelee tanssiin heittäytymistä mutta kynnyksen ylityksen jälkeen yhä useamman valtaa tanssihuuma. Kutsu paritanssiin on pelastus monelle yksinäiselle, tanssi on iloinen tapahtuma ja positiivinen ilmapiiri auttaa ihmisiä ystävystymään. Eri osa-alueita ruokkiva harrastus on edullinen lääke masennukseen ja yksinäisyyteen.

Motiivi lähteä paritanssien pariin on usein sosiaalisten kontaktien hakeminen. Monien kohdalla oman kehon minäkuva paranee ja ilo uuden taidon hallinnasta kehon avulla saa onnellisuushormonit jylläämään. Tanssiminen on myös hyppy pois arjen rutiineista, se on hauskanpitoa ja rentoutumista. Paritanssissa olennaista on fyysinen läheisyys ja useimmille tanssijoille se kuuluu lajin luonteeseen. Kursseilla parit vaihtuvat ja samalla opitaan eri parien kanssa liikkumista, jokainen kokee fyysisen läheisyyden rajat eri tavoin. Keho viestii signaaleja ja paljon tanssinut oppii lukemaan niitä.

Tunnetuimpia paritansseja

Valssi on nykyisin tanssituista paritansseista vanhin ja sen juuret ulottuvat ainakin 1500-luvulle asti. Alkuperäinen valssi eli englantilainen valssi on paljon tilaa vievä tanssi ja se soveltuu melko huonosti tanssilavoille, niinpä tätäkin paritanssia on modifioitu sopimaan paremmin ahtaisiin tiloihin. Masurkka oli alun perin puolalainen kansantanssi, mutta se muuttui 1800-luvulla monimutkaisesta kuviotanssista helpommaksi paritanssiksi. Tanssien muokkautuminen parien välisiksi tansseiksi kertoo halusta sosiaaliseen kontaktiin ja hauskanpitoon. Nykyisin Suomessa tanssitaan yleisesti polkkamasurkkaa, joka on kehittynyt purpurimasurkasta.

Tšekkiläinen polkka sai Suomessa valtavan suosion ja se levisi nopeasti hienostopiireistä kansan pariin. Suomalainen polkka on muualla tanssittavia nopeatempoisempi ja se on syntynyt pitkällisen kehittelyn tuloksena. Tuskin mikään muu kansa on yhtä innostunut polkkaajana kuin suomalaiset. Humppa on ehkä Suomen suosituin paritanssi ja siitä on olemassa kolme eri muotoa; vaihtoaskelhumppa, nilkku ja kävelyhumppa. Maan eri alueilla eri muodot vaihtelevat ja vaihtelua on ollut myös eri aikakausina. Kuubalainen rumba pitää sisällään useita tansseja, jotka ovat sidoksissa toisiinsa.

Suomalainen tango – tanssilavojen sisäänheittomusiikkia

Tango on syntynyt Argentiinassa, mutta Suomessa siitä on kehittynyt aivan omanlainen musiikin ja tanssin muoto. Se on sekoitus argentiinalaista tangoa, marssimusiikkia ja slaavilaista melankoliaa. Tango osoittautui helpoksi aloittelijoille ja sitä alettiinkin käyttää vetonaulana tanssipaikoilla. Todellisuudessa tango tanssittiin samoin kuin foksi, mutta tanssilavojen markkina-arvolle oli huomattavasti parempaa ylläpitää illuusiota suomalaisesta tangosta. Nykyisin suomalainen tango on sarja erilaisia tulkintoja, jotka ovat erkaantuneet foksista, mutta ne muodostavat melko kirjavan kokoelman tanssityylejä. Tango on menettänyt asemaansa lavatanssien ykköstanssina.

Paritanssi on laji kaikille!

Menneisyydessä paritansseja harjoiteltiin erilaisissa sessioissa kokeilun ja erehdyksen kautta. Niiden avulla synnytettiin uusia tyylejä ja paikkakuntaisia eroja. Nykyisin lähes jokainen voi lähteä tanssikurssille, joita järjestetään lähes kaikilla paikkakunnilla. Niiden hinnat ovat edullisia, jo muutamalla kympillä pääsee alkuun, eikä tanssi vaadi kalliita varustuksia. Paritanssi on kokenut muodonmuutoksia yhteiskunnallisten olojen murroksessa, 60-luvulla suosiota saanut rautalankamusiikki innosti nuoria yksintanssiin ja maaseudun autioituminen on taas vähentänyt lavojen määrää. Paritansseja ei enää tanssita ravintoloissa vaan lavoilla, ja erityisesti tanssikursseilla.