Löydä kehosi oma rytmi

Tanssi on oivallinen liikuntamuoto, jota arvostetaan kunnon kohottajana aivan liian vähän. Monella on harhaluulo, ettei helpolta näyttävä sulava liikkuminen tanssilavalla ole kovaa fyysistä liikuntaa. Tanssiesityksen ja tanssitaidon takana on kuitenkin lukemattomia harjoittelutunteja, hikeä ja äärimmilleen venytettyjä harjoituksia. Kilpatasolla keho hakee äärirajojaan, mutta harrastuksen parissa kehoa rasitetaan hieman armollisemmin. Liikuntalajina tanssi kehittää harrastajan kehonhallintaa, ja musiikilla on todettu olevan positiivisia vaikutuksia aivotoimintaan. Mielimusiikin kuunteleminen laukaisee onnellisuushormonit valloilleen ja näin koko keho nauttii työskentelystä.

Erilaisia tanssilajeja on lukuisia. Moni löytää tanssiharrastuksesta lääkkeen yksinäisyyteen mutta joillekin se voi tarjota oman rauhallisen hetken arjen keskellä. Paritansseissa vuorovaikutus oman parin kanssa on tärkeää, kun taas monissa moderneissa tansseissa, kuten jazzissa, on mahdollisuus ilmaista omaa luovuutta itsenäisemmin. Tanssi voi olla sosiaalinen tapahtuma tai vain oman tilan haltuun ottamista. Tanssi sopii kaikenikäisille ja -kokoisille, huonokuntoinen voi aloittaa rauhallisella rytmillä ja vaikeuttaa liikeratoja kunnon kohentuessa. Kovatasoiselle kuntoilijalle tanssi tarjoaa myös riittävästi haasteita.

Kunnon kohotusta nauttien

Tanssia voi verrata liikuntana reippaaseen kävelyyn. Tanssiminen on mukaansatempaava laji, jonka parissa aika kuluu huomaamatta. Lavatansseissa pyörähdellään tanssilattialla useita tunteja, mutta harva jaksaa lenkkeillä yhtä pitkään kävellen. Useampi tanssisessio viikossa auttaa kohottamaan kuntoa nopeasti ja kevytkin tanssiharrastus auttaa ylläpitämään peruskuntoa. Tanssilaji kannattaa valita oman kiinnostuksen ja kunnon mukaan. Lajeja on tarjolla vaativista akrobaattisista liikkeistä ja hypyistä aina rauhallisempiin paritansseihin, joista jokainen löytää omia tavoitteita vastaavan lajin. Tanssi on nautintoa, jonka sivutuotteena kunto kohenee.

Kaikki tanssi on hyväksi keholle. Luita vahvistavat nopeatempoiset lajit, joissa vaihdetaan suuntaa ja hypitään. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi polkka, monet aerobiset lajit ja jenkka. Nivelet ovat kovilla monilla tanssijoilla, mutta toisaalta nivelrusto tarvitseekin kevyttä liikettä vahvistuakseen. Jos tanssiharrastuksen aloittajalla on jo valmiiksi ongelmia nivelien kanssa, kannattaa panostaa pehmeisiin lajeihin kuten boleroon, rumbaan, tangoon ja salsaan. Hypyt ja kovat iskut eivät sovi nivelrikkoisille, mutta monissa lajeissa tanssiliikkeitä on mahdollista helpottaa oman kehon rajojen mukaan.

Tanssijan keho – lääkeruisku vanhuuden päiviin

Kokonaisvaltainen liikunta näkyy usein tanssijasta ulospäin, ja usein puhutaankin tanssijan ryhdistä. Tanssi vahvistaa tärkeitä lihaksia kuten syviä vatsa- ja selkälihaksia. Tanssiasennossa tanssija kannattelee kehoaan oikeaoppisesti ja kurinalaisesti, jolloin monet kehon pienet lihakset joutuvat töihin ja ryhti muotoutuu ylvääksi. Jalkatyö kehittyy riippuen lajista ja samalla jalkojen lihaksisto vahvistuu. Tanssijan reaktiokyky kehittyy nopeaksi ja hän oppii seurailemaan musiikin tahtia. Nopeat suunnanvaihdokset, hypyt, nostot, tahdin vaihto ja pyörähdykset kehittävät kehoa, jonka muistiin toistot tallentuvat.

Tanssija liikkuu melko pienellä alueella ja kehon on vastattava nopeasti liikkeen muutoksiin. Paritanssissa on otettava huomioon toisen kehon liikkeet ja tanssia on kuljetettava yhteisvoimin eteenpäin. Estradilla nähtävä suoritus on kuitenkin pitkällisen harjoittelun tulos, jonka aikana on opittu kaatumaan monet kerrat oikein. Kehonhallinta valmentaakin kehoa vanhuuden päiviin, jolloin luusto ja nivelet ovat kovilla. Kaatumisiin osataan reagoida nopeasti ja hyväkuntoinen keho pystyy toipumaan tapaturmista nopeammin. Kehittyneet lihakset ylläpitävät kehoa silloin, kun luusto alkaa haurastumaan.

Mielen liikuntaa

Tanssin vaikutusta mielen harmoniaan ja positiiviseen ajattelumalliin on huomattu vasta viime vuosikymmenen aikana. Tanssiessa mieli joutuu jatkuvasti työskentelemään, se tekee nopeita ratkaisuja ja valintoja, tällöin aivojen hermosolut kehittyvät ja reitit tihenevät. Tanssin on todettukin ehkäisevän muistisairauksia ja sen avulla ratkaisukyky, pitkäkestoinen muisti sekä päättelykyky kehittyy. Liikkeen aikana keho koordinoi eri jäseniä ja niiden välinen yhteistyö alkaa sujua mutkattomasti. Musiikilla on terapeuttisia vaikutuksia ja sen parissa harjoittelu lisää mielihyvää.

Moni valitsee tanssilajinsa musiikin mukaan. Nuorille esimerkiksi innostus rap-musiikkiin saattaa laukaista innostuksen alkaa harrastaa erilaisia street-lajeja, kun taas yksinäiselle eläkeläiselle lavatanssiharrastus tuo mieleen nostalgisia muistoja nuoruudesta. Tunteet ja tanssista nauttiminen riippuu paljon aiemmista kokemuksista ja musiikin vaikutus kehoon on yksilöllistä. Musiikin ja tanssin on todettu parantavan mielialaa ja tietyissä tapauksissa sitä on käytetty kivunlievittäjänä. Tanssi helpottaa stressiä, yksinäisyyttä ja masennusta. Sen vaikutukset ovat moninaiset ja tanssin tuomat vaikutukset riippuvat pitkälti tanssijasta itsestään.

Mistä kannattaa aloittaa?

Tanssissa kannattaa kuunnella omaa kehoa ja haluja. Lajeista on hyvä valita se, joka itseä kiinnostaa musiikin ja liikkeen puolesta. Tanssissa ei ole kilo- eikä ikärajoja, nykyisin baletinkin voi aloittaa vanhemmalla iällä. Kun oma laji on selvillä, kannattaa tutustua oman paikkakunnan tanssikurssien tarjontaan. Kurssilla opitaan oikeat liikesarjat ja lajin perusteet, ja samalla on mahdollista etsiä samanhenkistä seuraa lavatansseihin tai balettiesityksiin. Lavatansseja ajatellen on hyvä opetella peruslajien askeleet kuten foksia, humppaa ja valssia, joista on helppo lähteä liikkeelle.

Erityistanssit

Tanssi sopii myös vanhuksille, joiden keho ei enää jaksa kuten nuorempana. Tällöin kumppanina voi toimia hoitaja tai nuorempi pari, joka pystyy tukemaan vanhuksen kehoa. Senioritansseissa tunnelma ja seurallisuus korostuu, monille vanhuksille ne ovatkin nostalgisia matkoja menneisyyteen ja muistisairaille tanssihetket voivat tarjota elämyksellisiä kokemuksia. Istumatanssi soveltuu liikuntaesteisille ja sitä voidaan harrastaa pyörätuolissa tai tuolilla istuen, tässä lajissa ohjaajan innostus on merkittävä. Tanssi kuuluu kaikille, sen avulla keho vapautuu esteistä ja antaa luovalle ilmaisulle tilaa!