Läpi sotasensuurin ja euroaikakauden

Lavatanssien perinne on jatkunut tähän päivään asti ja tapahtumissa tuulahtaa raikas suomalaisen koivun ja heinän tuoksu. Vaikka talvi on pitkä ja kylmä, kesäaikoihin Suomessa on mahdollista tanssia ulkona vaikka läpi yön. Perinne liittyi alkujaan kiinteästi maaseutujen elämäntyyliin. Parhaan mielikuvan sen aikaisesta menosta saat muistelemalla vanhoja Suomi-elokuvia. Tapio Rautavaara ja kumppanit näyttelivät useita lavatanssikohtauksia, joissa kulkurimies saattoi päästä hurmaamaan esimerkiksi suurimman talon tyttären tai kylän kauneimman neidon varakkaampien kosijoiden edestä.

Ajoittain tanssimista on kuitenkin pidetty joidenkin siveyskäsitysten mukaan moraalittomana ja onpa maassamme ollut aikoja, jolloin lavatanssikulttuuria on yritetty tukahduttaa. Erityisen ankarat toimet lavatanssimista kohtaan kohdistettiin jatkosodan aikana. Olosuhteet rintamalla olivat vaikeat ja joissakin piireissä päädyttiin siihen, että oli sopimatonta, että kotirintamalla tanssittaisiin iloisesti samaan aikaan, kun miehiä kuoli tai haavoittui. Monet äidit saivat suru-uutisia ja heidän tuntojaan loukkasi toisten ilonpito. Sotilaat itse kylläkin halusivat lomillaan tanssia ja yrittää unohtaa rintaman kovat koettelemukset.

Lavatanssien televisiointi lauantai-illan ratoksi

Tanssilavakulttuuria pidettiin yllä televisiossa näkyvien lauantaitanssien muodossa peräti 15 vuoden ajan vuosina 1971-1985. Parhaimmillaan lähetyksiä katsoi 1,5-2 miljoonaa ihmistä. Tänä päivänä samaan lukuun yltävät vain merkittävimmät jääkiekko-ottelut tai Linnan juhlat. Vielä 1970-luvulla lavatanssit vetosivat maalaismaiseen yleisöön ja tilojen emännät jopa lykkäsivät lypsämistä lauantaitanssien vuoksi. MTV vastasi juontaja Heikki Hietamiehen johdolla ohjelman tuotannosta. Suurista katsojaluvuista huolimatta ohjelma lopetettiin, koska ilmeisesti miljoona maalaista ei ollut siihen aikaan riittävän kannattava asiakasryhmä.

Lauantaitanssit-ohjelman suuri suosio perustui pitkälti ihmiselle luontaiseen uteliaisuuteen. Naiset halusivat katsella, kuinka tavalliset tansseissa käyvät rouvat pukeutuivat. Tässä mielessä lauantaitansseja voisi pitää jopa jonkinlaisena rahvaan tanssikarkelona ja tyyliohjelmana. Kameran edessä lauantai-iltaisin tanssineista tuli ensimmäisiä suomalaisia “reality TV:n” kautta tunnetuksi nousseita julkkiksia. Samalla Heikki Hietamies kasvoi ohjelman kautta kansan rakastamaksi juontajaksi. Suuria katsojalukuja selittää sekin, että maassamme vallitsi yhtenäiskulttuuri, eikä vaihtoehtoista sisältöä tullut televisiosta. Englannin liigan jalkapalloa näytettiin tv:stä lauantaisin, mutta se ei sotkenut emäntien rutiineja.

Seinäjoen Tangomarkkinat suomalaisen lavatanssikulttuurin lippulaivaksi

Samoihin aikoihin, kun Mainostelevisio kuoppasi lauantaitanssit, Seinäjoen suunnalla alkoi hanke Tangomarkkinoiden järjestämiseksi vuonna 1985. MTV, joka muuttui seuraavana vuonna MTV3-kanavaksi, lähti televisiomaan tuota 100 000 yleisömääriä vetänyttä tapahtumaa. Tangomarkkinat laajeni myös yleisölle avoimeksi tanssitapahtumaksi, vaikkei se televisiossa korostu. Tangomarkkinoilla on ratkaistu amatööritanssijoiden paras tangoa tanssiva pari. Jossain vaiheessa 1990-luvulla voittajaparista sai lyödä jopa vetoa Veikkauksen pitkävedossa. Tämä kaikki kertoo siitä, että lavatanssikulttuurilla on kysyntää maassamme ja ihmiset seuraavat lavatanssin tunnelmia edelleen television välityksellä.

Sillä aikaa, kun Tangomarkkinoiden televisioinnit keskittyvät enemmän lauluesityksiin, teki TV2 vuosina 1996-2011 Kesäillan valssi -nimistä ohjelmaa, joka toi katsojille lavatanssia ruutuihin. Eri aikakausien vaikeuksista huolimatta Tangomarkkinat on jatkanut toimintaansa. Ensin MTV3 luopui sen lähetyksistä vuonna 2008. TV2 ja TV1 jatkoivat siitä aina vuoteen 2016 saakka. Sen jälkeen televisiolähetystä on Seinäjoelta kuvannut ALFA TV. Tangomarkkinoiden innoittamana kyseinen kanava palkkasi 2018 tunnetun aamutelevisiokasvon, Lauri “Late” Karhuvaaran, juontamaan uutta lavatanssin ympärille rakennettua ohjelmaa nimeltä Tanssi kanssain.

Diskoilusta takaisin lavatansseihin

Kun Lauantaitanssit päätettiin lopettaa vuonna 1985, alkoi erityisesti kaupungeissa kasvanut nuoriso viihtyä diskoissa ja yökerhoissa. Tanssi-innostus oli niin suurta, että jopa alakouluissa saatettiin järjestää limudiskoja. Yökerhoissa ja tanssiravintoloissa jammailu korvasi osaltaan perinteistä lavatanssikulttuuria. Viimeisten vuosikymmenten kuluessa bilettämiskulttuuri on vain kasvanut. Tavalliseen yökerhotoimintaan kuuluu näyttäytyminen ja tuttujen bongailu. Yökerhojen tanssikulttuuri perustuu kuitenkin enemmän hakkaaviin biitteihin, kun taas lavatansseissa kyse on melodisemmasta musiikista. Diskoissa irrotellaan musiikin tahtiin, kun taas lavoilla taito ja tekniikka nousevat tärkeämpään rooliin.

Nykyisin MTV3 lähettää kansainväliselle formaatille rakennettua Tanssii tähtien kanssa -ohjelmaa, jossa julkkiksia laitetaan opettelemaan huipputanssijoiden askelsarjoja. Osa valituista kilpailijoista ei osaa juurikaan tanssia ennen ohjelman alkua, ja yleisö saa jännittää heidän kehitystään ohjelman edetessä. Tuomarit seuraavat silmä kovana miten julkkis selvittää vakio- ja latinalaistansseja ja pisteyttävät suorituksen tyylin, taidon ja yleisön antamien äänien perustella. Julkkisten parina toimii ammattitanssija, joka jaksossa huonommin menestynyt tanssivaljakko putoaa. Viimeisimmän kauden voitti näyttelijä Anna-Maija Tuokko.

Internetin aika ja lavatanssit

Tänä päivänä monet selaavat sosiaalista mediaa ja saattavat seurata tanssivideoita sieltä. Esimerkiksi Draken In My Feelings -haaste, jossa artistin kappaletta tanssitaan kadulla ohitse lipuvan auton vierellä, on jäljitelty maailmanlaajuisesti. Haaste on jopa kielletty liikenteen vaarantamisen vuoksi useissa maissa, kuten Espanjassa. Myös eri kykykilpailuiden taidonnäytteitä jaetaan aktiivisesti Facebookissa, YouTubessa ja Instagramissa. Merkintä #lavatanssit on varsin runsaasti käytetty avainsana tänä kesänä ja sosiaalisesta mediasta voi seurata kukkaseppelepäisten neitojen illanviettoa tanssilavoilla. Myös miehet ovat laittaneet ykköset ylle.

Tanssitaito yleissivistyksen muotona

Tanssitaidon merkitys on kulttuurissamme suuri. Lukiossa opiskeleville järjestetään vanhojen tanssit, joissa kyseessä on kasvuriitin ohella myös siitä, että tanssimista pidetään edelleen jonkinlaisena yleissivistykseen kuuluvana asiana. Ihmisten on oletettu vähintään osaavan tanssia häävalssinsa omissa häissään. Niin ikään itsenäisyyspäivän vastaanotolla tanssitaan ja upseerit, joita näkyy myös Linnan juhlissa, ovat varsin tanssitaitoisia salonkileijonia. Televisioituja tanssiohjelmia katsova yleisö seuraa tanssiohjelmia lavatansseista Linnan juhliin ja voidaan todeta, ettei tanssiminen ole ainakaan vähään aikaan katoamassa mihinkään.a